Suomalainen vapaus - vapaat markkinat ja demokratia ovat samaa perhettä yhteisessä kulttuurikehyksessä: Hierarkinen yhdyskunnallisuus + väestömittakaavat: perhe - kylä - kunta/maakunta - valtio - EU + hallinnolliset yksiköt: suku - naapurusto - palvelutalous - kansallinen kulttuuri - globaali talous + vapaa lähidemokratia: perhe ja kylä kunnassa + vapaa kansalaistoiminta: kuntalaiset valtiossa + vapaa kansainvälisyys: kansalaiset EU:ssa ja maailmassa + vapaa talous: selvä hierarkinen jäsentely eri markkinamittakaavoissa ja kullekin hallinnolliselle tasolle vain rajatut mutta selvästi vaikuttavat sääntelymahdollisuudet ylemmän raamin puitteissa Läpinäkyvä yhteiskunta + kaikki lainsäädäntö ja päätökset oltava julkisesti esillepantuja ja helposti luettavissa + demokratia on avoin markkinavoima: palveluihin ja tuotteisiin vaikuttavalla sääntelyllä oltava aidosti hierarkisen enemmistön tuki + päätösten pohjaksi tehdyt selvitykset oltava vaihtoehtoesittelyjä ja julkisesti kommentoitavissa + oikeuslaitoksen läpinäkyvyys: perustelujen selvittämiseksi oltava riippumaton demokrattisesti valittu edustusto hierarkisissa yksiköissä Kun EU päättää vain asioista, jotka vaikuttavat globaalin taloudellisen toiminnan turvaamiseen alueellaan, valtiot vastaavasti ja kunnat/maakunnat alueidensa puolesta, esim. kunnat ja valtiot voivat kilpailla aidosti hyvän hallinnon ideoillaan sekä suojata kulttuuriaan. Kun EU päättää vain asioista, jotka vaikuttavat rauhan säilymiseen sen ja ulkoisten uhkien välillä, jää kansallisvaltioille terveellinen keskinäisen kunnioituksen ja keskustelun mahdollisuus. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että tasavallan presidentti johtaisi Suomen ulkopolitiikkaa myös EU-valtioiden keskinäisissä suhteissa. Tule mukaan rakentamaan suomalaista vapautta! Suomalainen vapaus on tasavertaisuutta paikallisolosuhteiden ehdoilla. Paikkakuntien ja valtioiden välillä muuttavien sopeuduttava sijoittautumispaikkansa kulttuuriin siltä osin kuin siitä on paikallisesti säädetty: kieli, lailliset käyttäytymisnormit, yhteiskunnalliset velvoitteet ja vakaumusperinteen kunnioittaminen. Luonnollisesti kansalaisyhteiskunnan oikeudet ovat myös käytössä. Kuitenkin kansalaisuuden saamisella tulee olla merkitystä. Suomalainen vapaus on turvallisuutta markkinakilpailussa. Säännöksillä tulee vahvistaa yksityis- ja pienyrittämisen mahdollisuuksia eikä tukehduttaa niitä. Sen sijaan suurien yksiköiden määräävän aseman suhteellistamiseksi on kehitettävä mm. työlainsäädäntöä. On pystyttävä kehittämään perusturvan sisältävää työn verkottumista, mikä voisi onnistua perustulon ja työkorvaussopimustekniikan lainsäädännön kautta. Yrittäjyyden ja työntekijyyden rajaa on hämärrettävä niin, että ihminen voi halutessaan valita ns. riskittömän yrittämisen elämänpolun. Yritysten välinen toiminta voisi yhä enemmän pohjautua verkostojen palvelu- ja toimitussopimuksiin. Suomalainen vapaus on vahvoja kansallisia resursseja. Valtion alueeseen ja kulttuuriin perustuvat voimavarat on viisasta järjestää riittävän vahvan yhteisen demokraattisen omistuksen pohjalta: kaivannaisteollisuus, väylät, liikenne, energia, terveyden- ja ruokahuollon kriittiset osat... Kriittisiä toimien osalta ajettava politiikkaa, jonka mukaan voidaan EU-tasolla hakea yhteisymmärrystä niistä asioista, joissa kansallisvaltioilla on harkintavaltaa suojata liiketoimintoja alueellaan omistamalla tai rajoittamalla ulkomaista omistusta. Tietysti haluamme jatkaa myös vahvan oman alueellisen puolustuksen kehittämistä sitä tukevia kansainvälisiä puolustusliittosopimuksia unohtamatta. Järjestyksen ja turvallisuuden valvontaan on panostettava - vain siten voidaan turvata jokaisen suomalaisen vapaus. Anna vastuullinen mahdollisuus suomalaisen vapauden säilyttämiseen ja kehittämiseen isänmaan siirtyessä seuraavalle vuosisadalleen!